Jäähyväiskirje syömishäiriölle

 

Kuva: Sixteen Miles Out (Unsplash)

Tämä on jäähyväiskirje sinulle, syömishäiriö. Sinulle, joka olet kulkenut vierelläni vuosia. Sinulle, joka olet ollut sekä paras ystäväni että suurin viholliseni. Olen valmis päästämään sinusta irti ja toivon, että jonain päivänä sinäkin lakkaat koputtelemasta oveani.

Olen menettänyt vuosia elämästäni hakiessani sinun hyväksyntääsi. Sinun kanssasi en koskaan tuntenut olevani tarpeeksi. Rakastin sinua, mutta minun ei ollut hyvä olla seurassasi. Olit ankara ja tunteeton ystävä, mutta äärettömän taitava manipuloimaan. Uskoin, että jos vain tarpeeksi yrittäisin, saisin vielä hyväksyntäsi, mutta niin ei koskaan käynyt. Nyt olen tajunnut, että sinulle ei riittäisi mikään muu kuin kuolema. Minun täytyi pelastaa itseni sinulta.

Kasvoin naiseksi sinun kanssasi, mutta et koskaan päästänyt minua irti kuorestani. Sait minut tuntemaan, että tarvitsin sinua, etten olisi mitään ilman sinua. Lupailit, että elämä muuttuisi paremmaksi, kunhan vain pitäisin sinut tarpeeksi lähellä. Vasta myöhemmin tajusin, että se olit sinä, joka imit minusta kaiken elämänilon ja jaksamisen. Teit minusta varjon omasta itsestäni. En enää elänyt, vaikka olin elossa.

Elämä kanssasi oli tunteiden vuoristorataa. Tarjosit onnistumisen kokemuksia, ylpeyttä ja turvallisuuden tunteita. Toisaalta tarjosit myös ylitsehyökyvää häpeää, pelkoa, ahdistusta ja itseinhoa. Hyvät hetket koukuttivat ja peittivät alleen kipeät tunteet. Loppuvaiheessa hyviä hetkiä kanssasi tosin oli yhä harvemmin, mutta pelkkä muisto niistä riitti pitämään minut kiinni sinussa. 

Toit minulle turvaa tilanteessa, jossa ympäristöni ei sitä tarjonnut. Tulit silloin tarpeeseen, mutta olisinpa tiennyt, miten vahingoittavaa apusi on. Jäit vieraakseni myös sitten, kun ympäristöni muuttui, enkä oikeasti olisi enää tarvinnut sinua. Olit hyvä vakuuttamaan olevasi korvaamaton.

Olisinpa tiennyt aikaisemmin, mitä oven takana odottaa. Elin niin kauan linnoituksessani sinun kanssasi, että en enää osannut kuvitella ulkomaailmaa. Kuiskit korvaani, että se on vaarallinen ja tahtoo minulle pahaa. Että minulle ei ole siellä paikkaa saati tulevaisuutta. Nyt olen raottanut tuota ovea ja nähnyt, miten paljon värejä, rakkautta ja iloa minua odottaa oven toisella puolen. 

Nämä ovat jäähyväiseni sinulle. Hyväksyn sinut osana historiaani, ei siis muistella pahalla. Tulevaisuuteeni sinä et kuitenkaan kuulu ja siksi on minun vuoroni sulkea ovi sinulta. Hyvästi.